Enehuu nom ni 13-r zuund Yoponiig dovtolson mongol tsereg "Kamikaze" hemeeh dalain har shuurgand suirelgui Yoponii arald esen mend gazardsan hemeen tuuhiig uurchilj bichsen zohiomol tuuhiin tuhai uguuleh yum. Mongolchuud yoponiig ezelj bidnii nuudliin soyol yoponiig erhsheeldee oruulsan tuhai uguulsen yum. Yoponii ard tumnii aj amidral mongoljij, mongol yosond uusan shingej mongol turiin negeehen heseg bson hediich yopon ardiin soyloo geelgui hadgalj chadsan tuhai uguulne. Unshigch minii huvid ene nomiig erevhiilen olj unshaad tuuhiin oi dursamjtai heseg hugacaand hamt bsandaa uneheer setgel hangaluun bna. Zurhnii gund orshih uvug deedseeree baharhah setgel ulam badarch zan zanshil zorig tevcheert ni sugdun bishirmuu bi.
Zohiold surguuliin togtolcoonii bool bolj usuugui eceg eh, eh oron, hangai delhii, ezen haanaa hairladag erelheg huchtei Taaka hemeeh huvguunii tuhai uguulsen baidag.
Nomnii II-r hesegt uguulehdee ard tumnii aj amidral, mongoljson niigmiig urnaar ingej durselj bna:
Taakagiinh geree buulgaj bh ued uvliin anhnii cas hayalj ehlev. Hurshiin erchuud geriin hatuu zoton gadar, zuzaan esgii dotriig evheh, burgasan hana, uniig salgaj bagclah, modon shal davharlaj huraahad tuslav. Bugd shuurhailan hudulsun tul hagas cagiin dotor geree achaalj duusaad hudluhud belen boljee. Yopon tengisiin davsaar amtalsan suutei cai togoond bucalj, erchuud gel toiron suuj, tom aygatai caigaa bariad ireh uvliin ungu, noos aris, mahnii une, an, mongol buh, toirog boks, suriin tuhai huurulduv. Emegteichuud uvuljuunduu turuulen ochij, baishindaa salhi oruulan tseverlegee hiij uvliin tursh tasargaggui galaa tulne. Ergen toirond tuleh tulee elbeg bna.
Ert ued ene orniig erhsheeldee oruulsan buten jiliin tursh gert suudag bulaan ezlegch nar orchindoo zohicoh bson bolovch cas ih ordoggui huiten nutagt odoo ch hurtel jiliin tursh mongol gert suudag humuus bdag. Ene ni amidrald zohicson gej helehed hecuu agaad ene nutagt uvul bolohoor baishind shiljin shuuh bson ajee...
Enehuu nomiig maani EMOS- club-n Naranbayar ah maani mongol helnee uneheer saihan orchuulj unshigch bid nart oilgohod duhum bolgoj ugsun bilee. Naranbayar ahdaa bayarlalaa
Erhem taniig ene nomiig zaaval olj unshin uuriin dugneltend hureerei gej zuvluh bna.
Monday, November 12, 2007
Tuesday, November 6, 2007
Yaduural
Yagaad ch yum uuriinhuu mongol helniihee hicheel deer tavih gej beldej irsen iltgelee bichmeer sanagdaad bichiheer shiidlee. Yaduural manai ornii huvid nen terguunii asuudal bolood bgaa bilee.
1995 ond Delhiin banknaas yavuulsan sudalgaagaar manai ornii niit hun amiin 36% buyu 0.8say hun yaduu bsan. Undesnii statistikiin gazriin sudalgaagaar 1998 ond yaduural ni 35.9% bolson ba 2001 ond yaduurliin huvi bas l buuraagui yum. Manai ornii huvid hun amiin amijirgaanii dood tuvshing togtooh zamaar yaduurliig todorhoilj bgaa ba yaduurald urtuh baga orlogotoi hun am 27% bgaag toocvol hun amiin talaas iluu huvi ni yaduu amidarch bh yum.
Kalipornii ih surguuliin professor Kit Griphinii temdeglesneer " Herev yaduurliig hool hunsnii gachigdal, orlogiin homsdol gej uzvel 18s deesh nasnii hun amiin 31.8% ni mun, anhan shatnii surguulias deesh bolovsrol mergejil oloh bololcoonii homsdol, tsever usnii gachigdaliig nembel nasand huregchdiin 70.7% yaduud toocogdono gesen bdag. Zasgiin gazraas 1994 ond " Yaduurliig buuruulah undesnii hutulburiig bolovsruulan hergejuulj ehelsen ba 1996-2000 ond 14.4 say am dollar zarcuulahaar tuluvlusun bna. Yaduurliig buuruulah undesnii hutulburiig heregjuulehed gadaad uls ornuud, olon ulsiin baiguulagiin zeel tuslamj shiidverleh uureg guicetgedeg buguud Mongol ulsad uzuulsen hugjliin alban yosnii tuslamj ni barag 1.9 ter bum am dollar-tai tencej bgaa ni 850 orchim myangan yaduuchuudtai manai ornii huvid iheehen undur too yumaa. Yaduurliin bdal, orlogiin bolon chadavhiin yaduural bii bson shaltgaan zergiig manai ediin zasagch sudlaachid gadaad, dotoodiin sudalgaa shinjilgeenii baguud chamlaltgui sudalsan. Harin yaduurliig yaj boditoigoor buuruulah ve? gesen asuudal tur zasgiin bodlogo bolovsruulj shiidver gargagchid bolon ajil olgogch ezed, buhii l shatnii biznes erhlegchdiin " tolgoinii uvchin " bolmoor bna. Yaduu bna geed ulsaas olgodog halamjiin tegemjee nemeh uu, yaduu bna geed gadaad dotoodiin zeel tuslamjiin baraa tugeesneer yaduurliig buuruulj chadah uu? Harinch turiin nuruun deerh achaa ulam nemegdeh yum.
Tegvel yaduurlaas garah garc ni yu ve? Minii bodloor yaduurlaas garah garc bol hun amiig yamar negen hemjeegeer todorhoi orlogiin eh uusvertei bolgoh yavdal buguud ingesen tsagt l yaduurliig say neg buuruulj chadah yum. Zah zeeliin ediin zasgiin nuhculd hum amiin orlogo ni:
-umchuus oroh orlogo
-hudulmuruus oloh orlogo gesen undseb 2 eh uusvertei bdag. Tegvel end umch gesen asuudal garch irj bna. Umchgui hun tegeed yah yum be gesen asuult tanid turj bj boloh yum. Hun bolgond umch baigalias zayasan umch bdag buguud ter ni " ajillah huch " buyu tednii hudulmur erhleh chadvar ni yum. 90 ond Manai ornii hudulmuriin nasnii hum amiin 83% ni hudulmur erhelj bsan. Getel 2000 onii statistikiin sudalgaagaar ene uzuulelt ni 58.8% hurtel buurchee. Uuniig dagaad urhiin mungun orlogod calingiin ezleh huvi 1992 ond 61% bsanaas 2000 ond 37.4% bolj buursan. Edgeer too barimt ni manai ulsad neg talaas ajillah huchnii ashiglalt hangaltgui nuguu talaas hudulmuruus oroh orlogo ers buursniig haruulj bgaa buguud ene buhen ni manai ornii yaduurald iheehen nuluulj bna. Ecest ni dugnen helehed yaduurlaas garah gol arga zam ni tur zasgaas ajillagchdiinhaa hudulmuriin unelemjiig boditoi togtooj calin hulsiig ajliin chadvartai humuust ajillah sonirhol turuuleh hushuureg bolgoh yavdal yum. Harin hudulmuriin asuudal hariucsan turiin bolon erdem shinjilgeenii baiguullaguud ajilchdiin erh ashgiig hamgaaldag uildverchnii baiguulaguud biznesiin buhii l baiguulaguud ni deerh asuudald gol anhaarlaa handuulj ajillah ni yaduurlaas garh garcad nuluulj chadah hamgiin chuhal zuil bolood bna.
Ashiglasan nom: Shinjleh uhaan setguulees
1995 ond Delhiin banknaas yavuulsan sudalgaagaar manai ornii niit hun amiin 36% buyu 0.8say hun yaduu bsan. Undesnii statistikiin gazriin sudalgaagaar 1998 ond yaduural ni 35.9% bolson ba 2001 ond yaduurliin huvi bas l buuraagui yum. Manai ornii huvid hun amiin amijirgaanii dood tuvshing togtooh zamaar yaduurliig todorhoilj bgaa ba yaduurald urtuh baga orlogotoi hun am 27% bgaag toocvol hun amiin talaas iluu huvi ni yaduu amidarch bh yum.
Kalipornii ih surguuliin professor Kit Griphinii temdeglesneer " Herev yaduurliig hool hunsnii gachigdal, orlogiin homsdol gej uzvel 18s deesh nasnii hun amiin 31.8% ni mun, anhan shatnii surguulias deesh bolovsrol mergejil oloh bololcoonii homsdol, tsever usnii gachigdaliig nembel nasand huregchdiin 70.7% yaduud toocogdono gesen bdag. Zasgiin gazraas 1994 ond " Yaduurliig buuruulah undesnii hutulburiig bolovsruulan hergejuulj ehelsen ba 1996-2000 ond 14.4 say am dollar zarcuulahaar tuluvlusun bna. Yaduurliig buuruulah undesnii hutulburiig heregjuulehed gadaad uls ornuud, olon ulsiin baiguulagiin zeel tuslamj shiidverleh uureg guicetgedeg buguud Mongol ulsad uzuulsen hugjliin alban yosnii tuslamj ni barag 1.9 ter bum am dollar-tai tencej bgaa ni 850 orchim myangan yaduuchuudtai manai ornii huvid iheehen undur too yumaa. Yaduurliin bdal, orlogiin bolon chadavhiin yaduural bii bson shaltgaan zergiig manai ediin zasagch sudlaachid gadaad, dotoodiin sudalgaa shinjilgeenii baguud chamlaltgui sudalsan. Harin yaduurliig yaj boditoigoor buuruulah ve? gesen asuudal tur zasgiin bodlogo bolovsruulj shiidver gargagchid bolon ajil olgogch ezed, buhii l shatnii biznes erhlegchdiin " tolgoinii uvchin " bolmoor bna. Yaduu bna geed ulsaas olgodog halamjiin tegemjee nemeh uu, yaduu bna geed gadaad dotoodiin zeel tuslamjiin baraa tugeesneer yaduurliig buuruulj chadah uu? Harinch turiin nuruun deerh achaa ulam nemegdeh yum.
Tegvel yaduurlaas garah garc ni yu ve? Minii bodloor yaduurlaas garah garc bol hun amiig yamar negen hemjeegeer todorhoi orlogiin eh uusvertei bolgoh yavdal buguud ingesen tsagt l yaduurliig say neg buuruulj chadah yum. Zah zeeliin ediin zasgiin nuhculd hum amiin orlogo ni:
-umchuus oroh orlogo
-hudulmuruus oloh orlogo gesen undseb 2 eh uusvertei bdag. Tegvel end umch gesen asuudal garch irj bna. Umchgui hun tegeed yah yum be gesen asuult tanid turj bj boloh yum. Hun bolgond umch baigalias zayasan umch bdag buguud ter ni " ajillah huch " buyu tednii hudulmur erhleh chadvar ni yum. 90 ond Manai ornii hudulmuriin nasnii hum amiin 83% ni hudulmur erhelj bsan. Getel 2000 onii statistikiin sudalgaagaar ene uzuulelt ni 58.8% hurtel buurchee. Uuniig dagaad urhiin mungun orlogod calingiin ezleh huvi 1992 ond 61% bsanaas 2000 ond 37.4% bolj buursan. Edgeer too barimt ni manai ulsad neg talaas ajillah huchnii ashiglalt hangaltgui nuguu talaas hudulmuruus oroh orlogo ers buursniig haruulj bgaa buguud ene buhen ni manai ornii yaduurald iheehen nuluulj bna. Ecest ni dugnen helehed yaduurlaas garah gol arga zam ni tur zasgaas ajillagchdiinhaa hudulmuriin unelemjiig boditoi togtooj calin hulsiig ajliin chadvartai humuust ajillah sonirhol turuuleh hushuureg bolgoh yavdal yum. Harin hudulmuriin asuudal hariucsan turiin bolon erdem shinjilgeenii baiguullaguud ajilchdiin erh ashgiig hamgaaldag uildverchnii baiguulaguud biznesiin buhii l baiguulaguud ni deerh asuudald gol anhaarlaa handuulj ajillah ni yaduurlaas garh garcad nuluulj chadah hamgiin chuhal zuil bolood bna.
Ashiglasan nom: Shinjleh uhaan setguulees
Thursday, November 1, 2007
Minii handlaga
Minii muruudul
Minii muruudul bol bi mongol ornii hugjil devshil unuugiin busad hugjingui ornuudiin tuvshind hurehuic ter uurchlult shinechleltend orolcoh yavdal yum. Uuriin orniihoo niigem ediin zasgiin aldaa dutagdaltai togtolcoog olj sudlah yum. Ulmaar tuuniig zasan zalruulah uil ajillagaand uuriin naiz nuhud bolon olon olon bagsh nariinhaa tuslamjtaigaar idevhitei orolcoh yum. Mongol ornii ireedui bolson zaluu ueiiin husej muruudsun Shine niigmiig burelduulen bii bolgohod tedentei hamtran ajillah yavdal yum. Shine Mongol orniig buteen baiguulahad shin ueiin zaluus ter tusmaa Shine Mongol ahlah surguuliin oyutan suragchidtai hamtran ajillaj uur uursdiin zorilgodoo hureh ter muchiig harah yavdal bol minii muruudul.
Yopon ornii tuuh soyoltoi tanilcaj ih surguulid suralcan undur hugjiltei tehniktei ajillaj ulmaar uuriin orond nevtruulj uls orniihoo hugjild tus boloh uil ajillagaand orolcoh minii bas neg muruudul. Tegeed ch zogsohgui:
1. Mongol orniig hen haash ni yaj joloodoh bol?
2. Mongol oron heden ond gehed hugjliin undur tuvshind hurch hangaluun amidraltai boloh bol?
3. Hun turulhtun heden on gehed uvchin emgegiig tusahgui boltloo hugjih bol?
4. Ih hugjliig dagan garch irj bgaa olon asuudluudiig yaj shiidverleh bol geh met asuultuudad hariult olohiin tuluu suralcah ni Minii muruudul.
Zuv sanaa bodloor hicheen suralcaj niigemdee bie hun bolon tuluvshihiin tuld tuushtai hudulmurluh ni minii yag odoo hiij chadah zuil mini bolood bna. Harin ireeduid yamar mergejil ezemshij tuuniigee yaj ashiglah ni hun buriin muruudul bdag baih. Odoo ued Nano materialiin uildverlel erchimtei hugjij nano tehnology undur tuvshind hursentei holbogduulan yoponii deed surguulid nano tehnology-iin enjiner-iin chigleleer suralcah ni minii hamgiin tom muruudul. Uuriin mergejilee eruul mendiin shinjleh uhaand boditoigoor ashiglan humuus uvchind baga urtuh tal deer gol anhaarlaa handuulah yavdal yum. Hugjil-iin undur tuvshing dagaad hun turulhtunii aidas bolson olon shine uvchin garch irj bgaa buguud tedgeeriig sudlan suralcah bolno.
Minii muruudul bol bi mongol ornii hugjil devshil unuugiin busad hugjingui ornuudiin tuvshind hurehuic ter uurchlult shinechleltend orolcoh yavdal yum. Uuriin orniihoo niigem ediin zasgiin aldaa dutagdaltai togtolcoog olj sudlah yum. Ulmaar tuuniig zasan zalruulah uil ajillagaand uuriin naiz nuhud bolon olon olon bagsh nariinhaa tuslamjtaigaar idevhitei orolcoh yum. Mongol ornii ireedui bolson zaluu ueiiin husej muruudsun Shine niigmiig burelduulen bii bolgohod tedentei hamtran ajillah yavdal yum. Shine Mongol orniig buteen baiguulahad shin ueiin zaluus ter tusmaa Shine Mongol ahlah surguuliin oyutan suragchidtai hamtran ajillaj uur uursdiin zorilgodoo hureh ter muchiig harah yavdal bol minii muruudul.
Yopon ornii tuuh soyoltoi tanilcaj ih surguulid suralcan undur hugjiltei tehniktei ajillaj ulmaar uuriin orond nevtruulj uls orniihoo hugjild tus boloh uil ajillagaand orolcoh minii bas neg muruudul. Tegeed ch zogsohgui:
1. Mongol orniig hen haash ni yaj joloodoh bol?
2. Mongol oron heden ond gehed hugjliin undur tuvshind hurch hangaluun amidraltai boloh bol?
3. Hun turulhtun heden on gehed uvchin emgegiig tusahgui boltloo hugjih bol?
4. Ih hugjliig dagan garch irj bgaa olon asuudluudiig yaj shiidverleh bol geh met asuultuudad hariult olohiin tuluu suralcah ni Minii muruudul.
Zuv sanaa bodloor hicheen suralcaj niigemdee bie hun bolon tuluvshihiin tuld tuushtai hudulmurluh ni minii yag odoo hiij chadah zuil mini bolood bna. Harin ireeduid yamar mergejil ezemshij tuuniigee yaj ashiglah ni hun buriin muruudul bdag baih. Odoo ued Nano materialiin uildverlel erchimtei hugjij nano tehnology undur tuvshind hursentei holbogduulan yoponii deed surguulid nano tehnology-iin enjiner-iin chigleleer suralcah ni minii hamgiin tom muruudul. Uuriin mergejilee eruul mendiin shinjleh uhaand boditoigoor ashiglan humuus uvchind baga urtuh tal deer gol anhaarlaa handuulah yavdal yum. Hugjil-iin undur tuvshing dagaad hun turulhtunii aidas bolson olon shine uvchin garch irj bgaa buguud tedgeeriig sudlan suralcah bolno.
Wednesday, October 31, 2007
Minii handlaga
Mongoliin hugjil ba Minii uureg.
Ene sedviig songoj avsan shaltgaan maani achit olon bagsh nar, nad nuhudduu yamar husel muruudultei hun bolohoo jaahanch bolov taniulah gesen uchraas yum. Bi heterhii erdej bardsan ongiroo huuhed shig sanagdaj baij boloh yum. Bidnii dund mash tom husel muruudultei olon zaluus mur zeregcen alhaj bgaa. Ted bugd l muruudluu hen negentei yarij bieluulehiin tuld surch hudulmurluj niigemd todorhoi gesen uuriin bair suuriig olj avdag. Tednii negen adil bi ch gesen hedhen jiliin daraa uuriin bair suuriig ezleh bolno gedegtee itgeltei bna. Henees ch iluu oilgolcson angiin nuhud and naiz nariinhaa hamt andiin jurmiig martalgui nuhurluj aldaatai bodlogo doroi niigmiin buruu buhniig zasan zalruulah gesen negen setgeleer hamtran ajillah ni mongol ornii hugjild oruulj chadah bidnii huvi nemer baih bolov uu. Ene huslee bieluulehii tuld naran ulsad suralcaj medleg bolovsrol, setgehuin hureegee deeshluuleh bno. Ulmaar mongol ornoo gesen setgeleer handsaar irsen senpai nariinhaa zalgamj halaag avah ni Minii uureg baih bno. Yaduu geh todotgoltoi ard irged yadarch yavaa geh todotgoltoi niigmiinhee olon asuudliig zohicuulah ajild setgelee zoriulah ni Bidnii uureg. Shine Mongol orniig buteen baiguulah uurchlult shinechleltend gar biye orolcuulj Mongol turiin amidarliin negen heseg bolj ard tumniihee elch ni bolon amidrah ni eh orondoo oruulj chadah bas negen huvi nemer mini baih bolovuu gej bodoj bna.
Bi erch huchtei zaluu nasandaa:
1. Mongol er hunii chadvariig buruu oilgodog, ulmaar bidniig hundeldeggui, bidend itgedeggui tedgeer humuusiin bodliig buruu baij gedgiig medruuleh bolno.
2. Aldaatai zasaglaliin yavcgui bodlogiig shinechlen zasaj shine niigmiig buten baiguulj uls turiin elch bolno.
3. Negen setgeleer negdsen and naiz nartaigaa niilj Mongoliin ireeduig zuv joloodoh zalgamj holboog baiguulahiin tuld ajillah bolno.
Edgeer bol minii mongol orond oruulj bui huvi nemer maani baih bno gegegt itgeltei bna. Ta buhend 10-n jiliin ahlah angiin neg suragch demii hooson zuil yarij bna gej bodogdoj boloh l yum. Gevch bi ene huslee martalgui olon olon zaluusiin adil mongoliin ireeduid uuriin huvi nemriig oruulah bolno. Uunii tuld yag odoo hiij chadah zuil maani shantralguigeer erch huchtei suralcah yavdal yum. Ene bol minii ireedui.
Ene sedviig songoj avsan shaltgaan maani achit olon bagsh nar, nad nuhudduu yamar husel muruudultei hun bolohoo jaahanch bolov taniulah gesen uchraas yum. Bi heterhii erdej bardsan ongiroo huuhed shig sanagdaj baij boloh yum. Bidnii dund mash tom husel muruudultei olon zaluus mur zeregcen alhaj bgaa. Ted bugd l muruudluu hen negentei yarij bieluulehiin tuld surch hudulmurluj niigemd todorhoi gesen uuriin bair suuriig olj avdag. Tednii negen adil bi ch gesen hedhen jiliin daraa uuriin bair suuriig ezleh bolno gedegtee itgeltei bna. Henees ch iluu oilgolcson angiin nuhud and naiz nariinhaa hamt andiin jurmiig martalgui nuhurluj aldaatai bodlogo doroi niigmiin buruu buhniig zasan zalruulah gesen negen setgeleer hamtran ajillah ni mongol ornii hugjild oruulj chadah bidnii huvi nemer baih bolov uu. Ene huslee bieluulehii tuld naran ulsad suralcaj medleg bolovsrol, setgehuin hureegee deeshluuleh bno. Ulmaar mongol ornoo gesen setgeleer handsaar irsen senpai nariinhaa zalgamj halaag avah ni Minii uureg baih bno. Yaduu geh todotgoltoi ard irged yadarch yavaa geh todotgoltoi niigmiinhee olon asuudliig zohicuulah ajild setgelee zoriulah ni Bidnii uureg. Shine Mongol orniig buteen baiguulah uurchlult shinechleltend gar biye orolcuulj Mongol turiin amidarliin negen heseg bolj ard tumniihee elch ni bolon amidrah ni eh orondoo oruulj chadah bas negen huvi nemer mini baih bolovuu gej bodoj bna.
Bi erch huchtei zaluu nasandaa:
1. Mongol er hunii chadvariig buruu oilgodog, ulmaar bidniig hundeldeggui, bidend itgedeggui tedgeer humuusiin bodliig buruu baij gedgiig medruuleh bolno.
2. Aldaatai zasaglaliin yavcgui bodlogiig shinechlen zasaj shine niigmiig buten baiguulj uls turiin elch bolno.
3. Negen setgeleer negdsen and naiz nartaigaa niilj Mongoliin ireeduig zuv joloodoh zalgamj holboog baiguulahiin tuld ajillah bolno.
Edgeer bol minii mongol orond oruulj bui huvi nemer maani baih bno gegegt itgeltei bna. Ta buhend 10-n jiliin ahlah angiin neg suragch demii hooson zuil yarij bna gej bodogdoj boloh l yum. Gevch bi ene huslee martalgui olon olon zaluusiin adil mongoliin ireeduid uuriin huvi nemriig oruulah bolno. Uunii tuld yag odoo hiij chadah zuil maani shantralguigeer erch huchtei suralcah yavdal yum. Ene bol minii ireedui.
Minii handlaga
10-n jiliin daraah Bi.
Unuudur 2007 ond bi arvan jiliin ahlah angiin negen suragch. 10-n jiliin daraah amidralaa gerel gegeetei sain saihan talaas ni tusuulj bna. Bi 10-n jiliin daraa uuriiguu tiim hun bolcon, iim ajil erhelcen hun bna geheesee iluuteigeer 10-n jiliin daraa manai niigem yamar boloh bol gesen talaas ni boddog. Unuudur manai uls maani yaduu amidraltai bgaag hun bolgon l medej bgaa. Ed hurunguus gadna oyun sanaanii yaduu uzlees hun ard ni salj hagacaj chadahgui bna. Ard tumnii ihenh ni yaduu amidralaaraa turii barij hen negen bayan hund uruvduulj amar hyalbaraar mungu olohiig tuiliin zorilgoo bolgochood bnauu geltei.
Zaluuchuud ni medleg bolovsroloos iluu zugaa cengeld anhaarlaa handuulj udur honogiig negen ursgalaar ungruunu. Alivaa uil heregt uursdiin setgel hudluluur handaj aldah ni olon. Aldsan hoinoo hun bur l alddagshd gesen terhuu aharhan bodoldoo hutlugdun uursdiin aldaataigaa evlerdeg. 10-n jiliin daraa humuus uursduu l bolj baival busad hun hamaagui gesen uzeld barigdchihviidee. Yaduu humuus ni baychuudtaigaa haricah chadahaargui ih zai manai niigemd uuschihsen baihvii.
Magadgui 10-n jiliin daraa ard tumen ni arai uur bodol, uur uzel handlagatai bolcon baih biz. Humuus ajillaj hudulmurluhiin une ceniig mederch zaluuchuud ni bolovsroliig iluud uzej amidraliig uur uncguus hardag boloh baih. Hotiin soyold nevterch hun hunee hundleh, bie bienee hairlah medremjtei bolcon bna baih gej bodoj bna.
Harin bi
10-n jiliin daraa yopon ulsiin ih surguulid suralcaj mongol hunii aviyas bileg, ur chadvariig busad humuust haruulah bolno. Senpai nariinhaa itgeliig aldalgui tednii negen adil mongol turiin suldiig uuduu badartal hicheen zutgesen zaluu boloh bno. Olon niigemtei harilcaj tendees suralcaj olnii tanil mongol zaluu bolohiin tuluu hicheen zutgene. Ene buheniig ganc bi bish olon olon naiz nariinhaa harilcan tuslamj hamtiin hucheer bosgoh bno. Bi hunii yosnoos suralcaj hunii tuluu gesen negen setgeleer ajillah bolno gedgee ilerhiilj bna. Ene 10-n jild chadahguimaa gehed daraagiin 10-n jild bi zorilgodoo hureh alhamuudaa tuushtai hiih bno. Andiin jurmiig martalgui, amidraliin yosnoos hazailgui ireedui ruu zorigtoi alhah bno.
Unuudur 2007 ond bi arvan jiliin ahlah angiin negen suragch. 10-n jiliin daraah amidralaa gerel gegeetei sain saihan talaas ni tusuulj bna. Bi 10-n jiliin daraa uuriiguu tiim hun bolcon, iim ajil erhelcen hun bna geheesee iluuteigeer 10-n jiliin daraa manai niigem yamar boloh bol gesen talaas ni boddog. Unuudur manai uls maani yaduu amidraltai bgaag hun bolgon l medej bgaa. Ed hurunguus gadna oyun sanaanii yaduu uzlees hun ard ni salj hagacaj chadahgui bna. Ard tumnii ihenh ni yaduu amidralaaraa turii barij hen negen bayan hund uruvduulj amar hyalbaraar mungu olohiig tuiliin zorilgoo bolgochood bnauu geltei.
Zaluuchuud ni medleg bolovsroloos iluu zugaa cengeld anhaarlaa handuulj udur honogiig negen ursgalaar ungruunu. Alivaa uil heregt uursdiin setgel hudluluur handaj aldah ni olon. Aldsan hoinoo hun bur l alddagshd gesen terhuu aharhan bodoldoo hutlugdun uursdiin aldaataigaa evlerdeg. 10-n jiliin daraa humuus uursduu l bolj baival busad hun hamaagui gesen uzeld barigdchihviidee. Yaduu humuus ni baychuudtaigaa haricah chadahaargui ih zai manai niigemd uuschihsen baihvii.
Magadgui 10-n jiliin daraa ard tumen ni arai uur bodol, uur uzel handlagatai bolcon baih biz. Humuus ajillaj hudulmurluhiin une ceniig mederch zaluuchuud ni bolovsroliig iluud uzej amidraliig uur uncguus hardag boloh baih. Hotiin soyold nevterch hun hunee hundleh, bie bienee hairlah medremjtei bolcon bna baih gej bodoj bna.
Harin bi
10-n jiliin daraa yopon ulsiin ih surguulid suralcaj mongol hunii aviyas bileg, ur chadvariig busad humuust haruulah bolno. Senpai nariinhaa itgeliig aldalgui tednii negen adil mongol turiin suldiig uuduu badartal hicheen zutgesen zaluu boloh bno. Olon niigemtei harilcaj tendees suralcaj olnii tanil mongol zaluu bolohiin tuluu hicheen zutgene. Ene buheniig ganc bi bish olon olon naiz nariinhaa harilcan tuslamj hamtiin hucheer bosgoh bno. Bi hunii yosnoos suralcaj hunii tuluu gesen negen setgeleer ajillah bolno gedgee ilerhiilj bna. Ene 10-n jild chadahguimaa gehed daraagiin 10-n jild bi zorilgodoo hureh alhamuudaa tuushtai hiih bno. Andiin jurmiig martalgui, amidraliin yosnoos hazailgui ireedui ruu zorigtoi alhah bno.
Unuugiin mongol
Delhiin uls ornuudiin adil manai uls uuriin gesen hugjliin zamaar on jiliig uliraasaar unuug hurch ireed bna. Niigmiin hugjil bolood ediin zasag dahi humuusiin orolcoo haricangui iheer nemegdej irsen. Ard tumnii amidral ene chigeeree urgeljilvel bayab yaduugiin yalgaa ers medregdej, humuusiin setgehuid hen negniig dord uzsen uzel surtahuun bii boloh geed bna. Yaduu geh todotgoltoi ard irged yadarch yavaa geh todotgoltoi Minii Mongol ovjin etgeediin ashig sonirhold avtan busdiin zamaar tuurch yavna. Ug ni uuriin zamiig bii bolgoh gej temuulsensen bol!
Gevch seheeten undestnuud bid "Hen negnees guilga guij, husel ermelzlee untraahiig husehgui. Zaluu ues bidnii dund uls ornoo gesen negen setgeleer suralcaj bgaa humuus cuungui bolson. Doroi niigmiin yavcuu bodlogod hyanalt tavij Mandan gerelteh Shine Mongol orniig buteen baiguulah ni bidnii uureg. Unuugiin mongol orond gemt hereg, heel hahuuli gazar avch aalznii tor shig tarhaad bna. Amid yavah batalgaa, erhee aldah deeree tulaad bga bolohoor bid bugd aidasaasaa salj chadahgui bnauu geltei. Zaluu uesiin neleed heseg ni odoogiin bgaa shaldar buldar amidraliinhaa heden bor honogt setgel hanachaad tenuun saihan taivan amidrah bolson. Tur zasgiin heden nuhud ni tanhim dotroo huluu jiilcen hen negniihee bair suudald sanaarhana. Ard irged bid neg negendee itgeh itgelee ali hediin aldaj orhison. Orchlon horvoogiin saaral toosiig hii demii hudulguj aldaj endehdee amrahan boloo yudaa. Aldsan negendee tuslahiin orond aij zugtaan zaigaa hunghuun gegch ni barih bolson. Manai ard tumen iim baih yostoim gejuu? Minii Mongoliin amidral! Surug ermelzleer irged ni amidralaa joloodvol archaagui anhiagui buzar niigmiin haalgiig mudhun togshih geed bnashuu minii ard tumen! Iim baihiig huseegui yumsan Bid!
Gevch seheeten undestnuud bid "Hen negnees guilga guij, husel ermelzlee untraahiig husehgui. Zaluu ues bidnii dund uls ornoo gesen negen setgeleer suralcaj bgaa humuus cuungui bolson. Doroi niigmiin yavcuu bodlogod hyanalt tavij Mandan gerelteh Shine Mongol orniig buteen baiguulah ni bidnii uureg. Unuugiin mongol orond gemt hereg, heel hahuuli gazar avch aalznii tor shig tarhaad bna. Amid yavah batalgaa, erhee aldah deeree tulaad bga bolohoor bid bugd aidasaasaa salj chadahgui bnauu geltei. Zaluu uesiin neleed heseg ni odoogiin bgaa shaldar buldar amidraliinhaa heden bor honogt setgel hanachaad tenuun saihan taivan amidrah bolson. Tur zasgiin heden nuhud ni tanhim dotroo huluu jiilcen hen negniihee bair suudald sanaarhana. Ard irged bid neg negendee itgeh itgelee ali hediin aldaj orhison. Orchlon horvoogiin saaral toosiig hii demii hudulguj aldaj endehdee amrahan boloo yudaa. Aldsan negendee tuslahiin orond aij zugtaan zaigaa hunghuun gegch ni barih bolson. Manai ard tumen iim baih yostoim gejuu? Minii Mongoliin amidral! Surug ermelzleer irged ni amidralaa joloodvol archaagui anhiagui buzar niigmiin haalgiig mudhun togshih geed bnashuu minii ard tumen! Iim baihiig huseegui yumsan Bid!
Sunday, October 28, 2007
Shine mongol-Shildeg bolovsrol
Jaran jaran zuun zuun jiliin tursh hun turluhtun oyunii bolovsrol, hicheel zutgeliig undurt urguj hun ardaa soyon gegeeruuleh uil ajillagaag umnuu tavisaar irsen bilee. Ardiin zasgaas bolovsroliig demjih jil gel eelj daraalan zarlaj hunii hugjliig zorilgoo bolgon uil ajillagaa yavuulah bolovch sayhnaas l neg ur dungee ugch bna uu gemeer. Niigmeesee ch boldgiimuu huneesee ch boldgiimuu buu med yuruusuu bolovsrol gedeg zuil unelemjee aldaj ehelj bnauu geltei. Socializmiin uyiig odoogiinhtoi haricuulahad bagsh nariin chanar undur bsan ni bidnii hundelj bishirdeg oros ah nariin gaviya bizee.
Mongoliin hoich ireedui bolson zaluu ueiin uhamsar. yos surtahuun bolovsroliin hureenuud ni zugaa cengel. erh chuluut baidal henees ch haraat bus baih gesen setgeliin uchuuhen setgehuih toiron ergeldene. Terneesee uudeed bolovsroliin jinhene gaviyag mederch, harj, sonsoj ul chadna. Hun niigem deh uuriin bair suuriig uzel bodol, bolovsrol medleg, gal ermelzleeree olj avdag gej bi boddog. Manai ornii ulsiin geh todotgoltoi surguuliudiin huvid bolovsroliin chanar ni tiim ch undur tuvshind baij chadahgui bgaa buguud esregeeree harin yavcuu chanartai uls turjsun baiguullaga bolon huvirchihaad bgaa yumuudaa. Hun gedeg amitan ug ni uuriin sanaa bodliig tsegtstei zuv ilerhiilj ner hund bolood amid yavah batalgaagaa olj avah gej bolovsrol gedeg zuiliin hoinoos charguucaldmaar sanagdahiim. Getel harin bidnii ueiin zaluusiin dund surch bolobsrohiig erhem bolgoson and naiz nar alga boloo yu gemeer bodol turj bna.
Tiimee hun yumnaas hoish suuhdaa amarhan bolohoor bieiin amriig haruulsan zuiltei setgel niileh ni denduu amarhan baidag. Uneheer surch bolovsroh ni hund hecuu sanagdah ue bishguidee l tohiolddogch tuuniig davj garah setgeliin tenhee, tevcheeriig ezemsheeguigeesee bolj zaluus bidnii ihenh ni bolovsrol ezemshihees zugtaadag baih gej bodogdoj bna. Harin ene tal deer humuus bidniig surch bolovsroh dur sonirholtoi bolgoh uil ajillagaa yavuuldag baiguullaga her olon baigaam boloo. Garcaagui Shine Zuun-Shildeg bolovsroliig amlaj chadsan Shine Mongol surguuli ene tal deer bat itgeltei togtoj chadah baih gej bodoj bna. Tsever orchin nairsag haricaa, chadvartai bagsh nar, chanartai surgaltiin achaar suragchid bid bolovsroliig olj avch chaddag yum. Shine Mongol surguuli chanartai bolovsrolooroo uuriin bair suuriig olj avaad zogsohgui tend surch bga suragchid, hamt olnii hoorondoh harilcaanii onclogooroo mongol orondoo undur bair suuriig ezelj avaa yu gej bodogdoj bna.
Udur bur shine amidral urnuj bdag ene surguuliin amidraliin hev mayag neg l oncgoi. Huniig setgehuin talaas ni hugjuulj amidraliin zorilgoo. husel muruudul, hun chanariig olj avahad ni setgel haramgui tusalj harilcaj chaddag ene surguuliin gol nuuc ni yu yum boloo gesen asuult uuriin erhgui setgeld turnu. Magadgui ene surguulitai holboo hamaaraltai hun bur hunii setgeleer bish uuriimshsun setgeleer handaj irsen ni nuuc ni baij boloh yum. Manai surguuli shine niigmiin shildeg leader-uudiig beltgen gargah tuiliin zorilgotoigoor uusen bii bolson tudiigui Shine Mongol soyoliig burelden bii bolgoh uil ajillagaag negentee ehluuljee gej bodoj bna. Mongol orniig udirdan joloodoh shinehen leader-uudtei hamt Shine Mongol surguuliin bosgiig alhaj hamt suralcaj bgaada bayartai bna.
Shine Mongolchuudaa Uragshaa
Mongoliin hoich ireedui bolson zaluu ueiin uhamsar. yos surtahuun bolovsroliin hureenuud ni zugaa cengel. erh chuluut baidal henees ch haraat bus baih gesen setgeliin uchuuhen setgehuih toiron ergeldene. Terneesee uudeed bolovsroliin jinhene gaviyag mederch, harj, sonsoj ul chadna. Hun niigem deh uuriin bair suuriig uzel bodol, bolovsrol medleg, gal ermelzleeree olj avdag gej bi boddog. Manai ornii ulsiin geh todotgoltoi surguuliudiin huvid bolovsroliin chanar ni tiim ch undur tuvshind baij chadahgui bgaa buguud esregeeree harin yavcuu chanartai uls turjsun baiguullaga bolon huvirchihaad bgaa yumuudaa. Hun gedeg amitan ug ni uuriin sanaa bodliig tsegtstei zuv ilerhiilj ner hund bolood amid yavah batalgaagaa olj avah gej bolovsrol gedeg zuiliin hoinoos charguucaldmaar sanagdahiim. Getel harin bidnii ueiin zaluusiin dund surch bolobsrohiig erhem bolgoson and naiz nar alga boloo yu gemeer bodol turj bna.
Tiimee hun yumnaas hoish suuhdaa amarhan bolohoor bieiin amriig haruulsan zuiltei setgel niileh ni denduu amarhan baidag. Uneheer surch bolovsroh ni hund hecuu sanagdah ue bishguidee l tohiolddogch tuuniig davj garah setgeliin tenhee, tevcheeriig ezemsheeguigeesee bolj zaluus bidnii ihenh ni bolovsrol ezemshihees zugtaadag baih gej bodogdoj bna. Harin ene tal deer humuus bidniig surch bolovsroh dur sonirholtoi bolgoh uil ajillagaa yavuuldag baiguullaga her olon baigaam boloo. Garcaagui Shine Zuun-Shildeg bolovsroliig amlaj chadsan Shine Mongol surguuli ene tal deer bat itgeltei togtoj chadah baih gej bodoj bna. Tsever orchin nairsag haricaa, chadvartai bagsh nar, chanartai surgaltiin achaar suragchid bid bolovsroliig olj avch chaddag yum. Shine Mongol surguuli chanartai bolovsrolooroo uuriin bair suuriig olj avaad zogsohgui tend surch bga suragchid, hamt olnii hoorondoh harilcaanii onclogooroo mongol orondoo undur bair suuriig ezelj avaa yu gej bodogdoj bna.
Udur bur shine amidral urnuj bdag ene surguuliin amidraliin hev mayag neg l oncgoi. Huniig setgehuin talaas ni hugjuulj amidraliin zorilgoo. husel muruudul, hun chanariig olj avahad ni setgel haramgui tusalj harilcaj chaddag ene surguuliin gol nuuc ni yu yum boloo gesen asuult uuriin erhgui setgeld turnu. Magadgui ene surguulitai holboo hamaaraltai hun bur hunii setgeleer bish uuriimshsun setgeleer handaj irsen ni nuuc ni baij boloh yum. Manai surguuli shine niigmiin shildeg leader-uudiig beltgen gargah tuiliin zorilgotoigoor uusen bii bolson tudiigui Shine Mongol soyoliig burelden bii bolgoh uil ajillagaag negentee ehluuljee gej bodoj bna. Mongol orniig udirdan joloodoh shinehen leader-uudtei hamt Shine Mongol surguuliin bosgiig alhaj hamt suralcaj bgaada bayartai bna.
Shine Mongolchuudaa Uragshaa
Subscribe to:
Posts (Atom)
